Kennelimme on nyt siirtynyt osoitteeseen https://kennelhurjahildan.wordpress.com
Tämä tarkoittaa sitä että näille sivuille ei tule enää päivityksiä missään muodossa.
Tervetuloa seuraamaan meitä uuteen osoitteeseen!
9. helmikuuta 2017
29. tammikuuta 2017
Viimeistä viikkoa viedään!
Ei millään voi uskoa että aika menee näin nopeaan ja pennut täyttivät tänään seitsemän viikkoa! Ylä- ja alamäkiä on matkan varrella ollut, mutta hyvillä mielin päästän tämän lauman maailmalle tulevalla viikolla :)
Viime viikon poustauksen jälkeen Aaposta tuli kovasti kyselyjä. Näillä näkymin Aapolle on löytynyt hyvä ja asiantunteva koti. Tästä kerron lisää myöhemmin kun asiat varmistuvat :) Sen vielä sanon että Aapo on hienosti jo alkanut opiskelemaan käsimerkkejä ja muutaman hän jo osaakin <3
Pennuista ei ole kauheasti muuta kerrottavaa kuin se että ne ovat kaikki aivan ihania <3 Niillä on ihanat luonteet, enkä epäile niiden pärjäävän "isossa maailmassa" :)
Pennut ovat ihana sosiaalisia ja leikkisiä tyyppejä :) Olemme kuluneen viikon aikana käyneet autoajelulla toinen toistaan jännittävimmissä paikoissa ja joka kerta pennuista kuvat ja päivitykset facebookiin ovat olleet luokkaa "kaikki hyvin, me nukutaan". Näiden lisäksi pennut suhtautuvat todella hyvin kaikkiin hoitotoimenpiteisiin, esimerkiksi tänään kynsien leikkaukseen suurin osa porukkaa nukahti :)
Tässä tämän viikon kuvat :)
Jokaiselta viikolta löytyy hieman parempia kuvia facebookista Photos by Mira Sinisalo- sivulta :)
Viime viikon poustauksen jälkeen Aaposta tuli kovasti kyselyjä. Näillä näkymin Aapolle on löytynyt hyvä ja asiantunteva koti. Tästä kerron lisää myöhemmin kun asiat varmistuvat :) Sen vielä sanon että Aapo on hienosti jo alkanut opiskelemaan käsimerkkejä ja muutaman hän jo osaakin <3
Pennuista ei ole kauheasti muuta kerrottavaa kuin se että ne ovat kaikki aivan ihania <3 Niillä on ihanat luonteet, enkä epäile niiden pärjäävän "isossa maailmassa" :)
Pennut ovat ihana sosiaalisia ja leikkisiä tyyppejä :) Olemme kuluneen viikon aikana käyneet autoajelulla toinen toistaan jännittävimmissä paikoissa ja joka kerta pennuista kuvat ja päivitykset facebookiin ovat olleet luokkaa "kaikki hyvin, me nukutaan". Näiden lisäksi pennut suhtautuvat todella hyvin kaikkiin hoitotoimenpiteisiin, esimerkiksi tänään kynsien leikkaukseen suurin osa porukkaa nukahti :)
Tässä tämän viikon kuvat :)
 |
| Hilma |
 |
| Aapo |
 |
| Eevi |
 |
| Iisa |
 |
| Hulda |
 |
| Aapo nallekarhu <3 |
 |
| Eevi |
 |
| Hilma |
 |
| Iisa |
 |
| Hulda |
23. tammikuuta 2017
Kuuden viikon jälkeen...
alkaa uupumus henkisellä puolella painamaan. Kyllä minua varoitettiin että kasvattajana tulen olemaan kovilla, mutta en olisi ajatellut että se alkaisi jo näin alkumetreillä. Pahoittelen jo etukäteen, että tästä pentujen 6vko postatuksesta tulee enemmän henkilökohtaisempi, mutta katson parhaaksi antaa tulvan vain tulla...
Tätä pentua suunniteltiin pitkään ja olin todella iloinen ja onnellinen kun Tildan juoksut viimein alkoi. Odotusaika oli puolivälin jälkeen raskasta, sillä Tilda ei oikein syönyt. Yleensä en "maanittele" koiraa syömään, mutta lopputiineydestä Tilda sai syödä mikä meni alas. Sitten tuli synnytys. Silloin ajattelin että pahin on jo takana, mutta se olikin edessä. Synnytys ei edennyt oppikirjan mukaisesti ja kaksi viimeistä tyttöä saatiin pelastettua sektiolla. Seuraava huolenaihe oli Tildan leikkaushaavan paraneminen, tuleeko maitoa tarpeeksi ja tuleeko tähän päälle vielä kalkkishokkia. No ei, mitään ongelmaa edellä mainittujen asioiden kanssa ei ollut. Tilda hoiti ja ruokki pentuja hienosti lievistä leikkauksen jälkeisistä kivuista huolimatta.
Pennut kasvoivat ja kehittyivät. Ensimmäisen viikon aikana huomasin Pikkiksen (Hilman) hännässä häntämutkan. Asia ei haitannut minua eikä Hilmaa ja olen iloinen että Hilmalle on löytynyt todella ihana koti :) Viikkojen kuluessa pentujen luonteet alkavat erottumaan ja ne alkavat liikkumaan. Pennuille on löytynyt ihanat kodit.
Jo ennen viime viikon pentuetarkastusta Aapo on kiinnittänyt huomiota erilaisuudellaan. Nämä epäilyt ovat vaihdelleet päivittäin. Tänään niihin kuitenkin saatiin vastaus, kun suuntasimme aamulla Helsinkiin Yliopistolliseen Eläinsairaalaan. Aapolle tehtiin baer-testi eli kuulontutkimus. Tulos oli sitä mitä olinkin odottanut eli poika on täysin kuuro. Olin asennoitunut tähän, mutta silti jouduin pari kertaa nielaisemaan palan pois kurkusta kun eläinlääkäri kertoi ja selitti meille asiaa. Olimme jo viikonlopun aikana pohtineet Aapon tulevaisuutta, sillä perhe jonne Aapon piti muuttaa ei pysty häntä ottamaan. Muutamat itkut tuli itkettyä (nytkin itkettää). Siihen päätökseen kuitenkin tulimme että ensisijaisesti Aapolle etsitään kotia, mutta jos sopivaa sellaista ei löydy, niin poika jää meidän laumaan. Eläinlääkäri kysyi meiltä tänään vaihtoehtoja jatkon kannalle ja rivien välistä ymmärsin hänen viittaavan eutanasiaan. Se ei ole ollut meillä edes harkittu vaihtoehto. Kuuden viikon aikana tuohon pieneen nallekarhuun on muodostunut tiivis tunneside ja siitä on tullut erityisen tärkeä.
Vielä tänään aamulla ajattelin että mikä siinä on, kun elämä potkii näin paljon kerrallaan, mutta sitten tajusin jotain. Ennen alamäkeä tulee aina ylämäki. Tämä pentue ja koko pentuaika on opettanut minulle aivan valtavasti. Olen oppinut hirveästi uutta tekemällä, näkemällä sekä kuulemalla ja vaikka silloin neljältä aamulla kun pennut ovat huutaneet ja on suoraan sanoen vituttanut, olen todella kiitollinen että jokainen niistä on täällä juuri sellaisena kuin ne nyt ovat <3
Minulla ei ole epäilystäkään etteikö tämä viisikko pärjää maailmalla, oli "rajoitteita" tai ei. Olen parhaani mukaan tarjonnut niille eväitä elämään aina siitä hetkestä lähtien kun ensimmäinen pentu (Aapo) syntyi tai kun itkin väsymystä ja huolta mieheni sylissä Eläinsairaalan huoneessa odottaessa Tildaa ja pentuja leikkurista, ja mietin että mahtaako tämä päättyä hyvin.
Erilaisuus on rikkautta. Erilaisuus antaa voimaa ja se tuo iloa. Minua ei hävetä kertoa että ensimmäisessä pentueessani on kaksi erilaista pentua. Toisella erilaisuus on enemmän läsnä kuin toisella, mutta ne ovat kummatkin minulle täydellisiä pentuja. Olen ylpeä että saan olla niiden kasvattaja.
Toivon Leijonamielen rohkeutta,
sitä haluaisin antaa teille.
Vaahteranmäen Eemelin elämänuskoa.
että mitään ei kannata murehtia liikaa etukäteen,
asiat otetaan sellaisina kuin tulevat
ja sitten toimitaan ja tehdään mitä voidaan.
Peukalo-Liisan Ihmemaan kykyä elää läpi yllätyksiä ja ihmeitä,
kaikki voi olla mahdollista.
Muumi Mamman tyyntä luotettavuutta,
terveen järjen harkintaa.
Tom Sawyerin rehellisyyttä ja suoruutta,
kykyä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on.
Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä,
kiitoksen ja onnistumisen elämykset.
Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun,
Peppi Pitkätossun hulluttelevaa huolettomuutta,
uskallusta ajatella joskus myös nurinkurisesti.
Nuuskamuikkusen luontoa lähteä syksyn tullen maailmanympärysmatkalle.
Pikku Myyn voimaa olla eri mieltä sekä
Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti ja suvaita erilaisuutta.
Sen verran kuitenkin kerron että näiden ihanien ja täydellisten pentujen täydellinen isä valioitui viikonloppuna Suomen ja Eestin muotovalioksi! Kiitos Tiina ja Ville että olette olleet mukana mahdollistamassa näin upean viisikon syntymisen ja onnittelut <3
Ps. Aapo-poika etsii itselleen uutta kotia. Mieluiten sellaiseen perheeseen, jossa on toinen koira kaverina eikä ihan pieniä lapsia, vaikka Aapo lapsista pitääkin. Aapo on todella reipas poika ja toivoisinkin perheen olevan aidosti kiinnostunut tämän pienen nallekarhunkanssa puuhailusta :) Kuurous vaatii koulutusvaiheessa enemmän työtä, mutta ei ole este harrastamiselle :)
Kerron mielelläni lisää puhelimitse 050 3051519
Tätä pentua suunniteltiin pitkään ja olin todella iloinen ja onnellinen kun Tildan juoksut viimein alkoi. Odotusaika oli puolivälin jälkeen raskasta, sillä Tilda ei oikein syönyt. Yleensä en "maanittele" koiraa syömään, mutta lopputiineydestä Tilda sai syödä mikä meni alas. Sitten tuli synnytys. Silloin ajattelin että pahin on jo takana, mutta se olikin edessä. Synnytys ei edennyt oppikirjan mukaisesti ja kaksi viimeistä tyttöä saatiin pelastettua sektiolla. Seuraava huolenaihe oli Tildan leikkaushaavan paraneminen, tuleeko maitoa tarpeeksi ja tuleeko tähän päälle vielä kalkkishokkia. No ei, mitään ongelmaa edellä mainittujen asioiden kanssa ei ollut. Tilda hoiti ja ruokki pentuja hienosti lievistä leikkauksen jälkeisistä kivuista huolimatta.
Pennut kasvoivat ja kehittyivät. Ensimmäisen viikon aikana huomasin Pikkiksen (Hilman) hännässä häntämutkan. Asia ei haitannut minua eikä Hilmaa ja olen iloinen että Hilmalle on löytynyt todella ihana koti :) Viikkojen kuluessa pentujen luonteet alkavat erottumaan ja ne alkavat liikkumaan. Pennuille on löytynyt ihanat kodit.
Jo ennen viime viikon pentuetarkastusta Aapo on kiinnittänyt huomiota erilaisuudellaan. Nämä epäilyt ovat vaihdelleet päivittäin. Tänään niihin kuitenkin saatiin vastaus, kun suuntasimme aamulla Helsinkiin Yliopistolliseen Eläinsairaalaan. Aapolle tehtiin baer-testi eli kuulontutkimus. Tulos oli sitä mitä olinkin odottanut eli poika on täysin kuuro. Olin asennoitunut tähän, mutta silti jouduin pari kertaa nielaisemaan palan pois kurkusta kun eläinlääkäri kertoi ja selitti meille asiaa. Olimme jo viikonlopun aikana pohtineet Aapon tulevaisuutta, sillä perhe jonne Aapon piti muuttaa ei pysty häntä ottamaan. Muutamat itkut tuli itkettyä (nytkin itkettää). Siihen päätökseen kuitenkin tulimme että ensisijaisesti Aapolle etsitään kotia, mutta jos sopivaa sellaista ei löydy, niin poika jää meidän laumaan. Eläinlääkäri kysyi meiltä tänään vaihtoehtoja jatkon kannalle ja rivien välistä ymmärsin hänen viittaavan eutanasiaan. Se ei ole ollut meillä edes harkittu vaihtoehto. Kuuden viikon aikana tuohon pieneen nallekarhuun on muodostunut tiivis tunneside ja siitä on tullut erityisen tärkeä.
Vielä tänään aamulla ajattelin että mikä siinä on, kun elämä potkii näin paljon kerrallaan, mutta sitten tajusin jotain. Ennen alamäkeä tulee aina ylämäki. Tämä pentue ja koko pentuaika on opettanut minulle aivan valtavasti. Olen oppinut hirveästi uutta tekemällä, näkemällä sekä kuulemalla ja vaikka silloin neljältä aamulla kun pennut ovat huutaneet ja on suoraan sanoen vituttanut, olen todella kiitollinen että jokainen niistä on täällä juuri sellaisena kuin ne nyt ovat <3
Minulla ei ole epäilystäkään etteikö tämä viisikko pärjää maailmalla, oli "rajoitteita" tai ei. Olen parhaani mukaan tarjonnut niille eväitä elämään aina siitä hetkestä lähtien kun ensimmäinen pentu (Aapo) syntyi tai kun itkin väsymystä ja huolta mieheni sylissä Eläinsairaalan huoneessa odottaessa Tildaa ja pentuja leikkurista, ja mietin että mahtaako tämä päättyä hyvin.
Erilaisuus on rikkautta. Erilaisuus antaa voimaa ja se tuo iloa. Minua ei hävetä kertoa että ensimmäisessä pentueessani on kaksi erilaista pentua. Toisella erilaisuus on enemmän läsnä kuin toisella, mutta ne ovat kummatkin minulle täydellisiä pentuja. Olen ylpeä että saan olla niiden kasvattaja.
Toivon Leijonamielen rohkeutta,
sitä haluaisin antaa teille.
Vaahteranmäen Eemelin elämänuskoa.
että mitään ei kannata murehtia liikaa etukäteen,
asiat otetaan sellaisina kuin tulevat
ja sitten toimitaan ja tehdään mitä voidaan.
Peukalo-Liisan Ihmemaan kykyä elää läpi yllätyksiä ja ihmeitä,
kaikki voi olla mahdollista.
Muumi Mamman tyyntä luotettavuutta,
terveen järjen harkintaa.
Tom Sawyerin rehellisyyttä ja suoruutta,
kykyä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on.
Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä,
kiitoksen ja onnistumisen elämykset.
Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun,
Peppi Pitkätossun hulluttelevaa huolettomuutta,
uskallusta ajatella joskus myös nurinkurisesti.
Nuuskamuikkusen luontoa lähteä syksyn tullen maailmanympärysmatkalle.
Pikku Myyn voimaa olla eri mieltä sekä
Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti ja suvaita erilaisuutta.
 |
| Tältä viikolta ei valitettavasti tule "passikuvia" tai ainakin ne tulee myöhemmin... |
Ps. Aapo-poika etsii itselleen uutta kotia. Mieluiten sellaiseen perheeseen, jossa on toinen koira kaverina eikä ihan pieniä lapsia, vaikka Aapo lapsista pitääkin. Aapo on todella reipas poika ja toivoisinkin perheen olevan aidosti kiinnostunut tämän pienen nallekarhunkanssa puuhailusta :) Kuurous vaatii koulutusvaiheessa enemmän työtä, mutta ei ole este harrastamiselle :)
Kerron mielelläni lisää puhelimitse 050 3051519
15. tammikuuta 2017
Pennut 5 vkoa
Tällä viikolla onkin tapahtunut paljon pentujen elämässä. Pennut ovat käyneet autoajelulla, ulkoilemassa pihalla ja parvekkeella, sekä meillä on käynyt lapsivieraita leikittämässä pentuja. Ensi viikolla on myös jännää tiedossa, sillä meille tulee lisää lapsivieraita, sekä eläinlääkäri tarkistamaan ja siruttamaan pennut :)
Pennut alkavat olemaan aikamoisia vilpereitä ja nyt saakin jo hieman enemmän käyttää mielikuvitusta tilojen aitaamisen suhteen, sillä aina sieltä joku rako löytyy mistä he pääsevät livahtamaan ;)
Hieman huonolla menestyksellä otetut ensimmäiset seisomakuvat ja ehkä himpun verran paremmin onnistuneet nassukuvat :)
Pennut alkavat olemaan aikamoisia vilpereitä ja nyt saakin jo hieman enemmän käyttää mielikuvitusta tilojen aitaamisen suhteen, sillä aina sieltä joku rako löytyy mistä he pääsevät livahtamaan ;)
Hieman huonolla menestyksellä otetut ensimmäiset seisomakuvat ja ehkä himpun verran paremmin onnistuneet nassukuvat :)
 |
| Iisa |
 |
| Hulda |
 |
| Eevi |
 |
| Hilma |
 |
| Bosse |
 |
| Iisa |
 |
| Hilma |
 |
| Bosse |
 |
| Eevi |
 |
| Hulda |
 |
| Nallekarhun poikanen Iisa nukkumassa kummitäti Idan sylissä |
 |
| Hilma, Hulda ja Iisa nukkumassa Hilden pedillä |
8. tammikuuta 2017
Pennut 4vkoa
Uskomattoman nopeasti aika menee näiden vilpereiden kanssa, jotka kasvavat ja kehittyvät silmissä! Pennut ovat saaneet nyt maistiaisia kiinteästä ruuasta joka päivä ja hyvin tuntuu maittavan koko porukalle. Tänään vuorossa on myös ollut toinen madotus. Hampaita tulee kovaa vauhtia ja välillä ollaankin aikamoisia lahkeissa tai paidassa roikkujia. Lelut ovat pentuja vähitellen alkaneet kiinnostamaan, mutta pääsääntöisesti leikkimistä on tapahtunut sisarusten ja mamma-koiran kanssa :) Kaikille pennuille on nyt löytynyt ihanat ja rakastavat kodit <3
Kasvis-mammalla alkaa huomenna opinnot ja hieman haikein mielin jätän tämän porukan kotiin... Onneksi he kuitenkin jo pärjäävät hienosti keskenään :)
Kerta kerralta pentujen kuvaaminen käy "maallikolle" vaikeammaksi, joten pahoittelut hieman huonoista kuvista :) Kuvien ohessa pentujen tulevat kennelnimet :)
Kasvis-mammalla alkaa huomenna opinnot ja hieman haikein mielin jätän tämän porukan kotiin... Onneksi he kuitenkin jo pärjäävät hienosti keskenään :)
Kerta kerralta pentujen kuvaaminen käy "maallikolle" vaikeammaksi, joten pahoittelut hieman huonoista kuvista :) Kuvien ohessa pentujen tulevat kennelnimet :)
 |
| "Telma", Hurja-Hildan Avelia |
 |
| "Pikkis", Hurja-Hildan Alviina |
 |
| "Mustanaamio", Hurja-Hildan Aurell |
 |
| "Lumi", Hurja-Hildan Avella |
 |
| "Aapo", Hurja-Hildan Aapeli |
 |
| Ja vielä koko porukka Mira Sinisalon ikuistamana <3 |
1. tammikuuta 2017
Viime vuonna me täytettiin kolme viikkoa
Ja tänä vuonna me ollaan 3vko 1pvä. Niin, että tiedätte! Ja me ollaan isoja ja reippaita! Me ollaan jo alettu liikuskelemaan meidän laatikossa ja osa meistä osaa jo ihan ite hakeutua pissalle sanomalehden päälle! Ja tietteks, ihan huisin siistii kun ollaan saatu jotain sellasta jauhelihaks kutsuttuu juttuu ja se on ihan törkeen hyvää! Lisää oltais haluttu, mutta toi kasvis-mamma sanoi että pikkuhiljaa saadaan enemmän. Me ollaan jo kovia leikkimään ja tykätään erityisesti painileikistä. Tehtiin sitä eilen illallakin, vaikka ulkoota kuului jotain sellasta hassua pauketta. Ei me kyllä siitä kauheesti välitetty, nukuttiin ja syötiin hyvin, mikä on meille kuulemma vielä tosi tärkeetä että kasvetaan isoiks ja fiksuiks parsoneiks. Mut nyt annetaan puheenvuoro tolle meidän kasvikselle, joka höpöttelee meistä vielä jotain. Meillä alkaa päikkäriaika nytte! Morjens! -Pikkis, Lumi, Aapo, Mustanaamio ja Pikku-Telma-
Pennut ovat viimeisen viikon aikana kasvaneet silmissä! myös liikuttavia ensiaskeleita on nähty koko porukalta <3 Nyt vauhti on aika ajoin jo melko huima ja kasvis täällä (kauhulla) odottaa menon kiihtymistä. Pentujen perheitäkin on käynyt jo kylässä ja heillä onkin aika ihanat perheet tiedossa <3 Pentupaketit Mustilta&Mirriltä, sekä Nutrolinilta on laitettu tilaukseen :) Äitikoiran masuhaava on jo parantunut täysin ja on lähtenyt meidän kanssa tekemään jo hieman pidempiä lenkkejä.
Yksi tyttö etsii vielä rakastavaa ja ehdottomasti aktiivista kotia itselleen!
Ja sitten vielä 3vko passikuvat :)
 |
| "Pikkis", 667g |
 |
| "Pikku-Telma", 704g |
 |
| "Lumi", 670g |
 |
| "Aapo", 734g |
 |
| "Mustanaamio", 766g |
25. joulukuuta 2016
Kääpiöt täyttivät kaksi viikkoa
Kuluneen viikon aikana pennut ovat availleet silmiä, nostaneet hurjasti painoa ja muutama vierailijakin on omasta perhepiiristä käynyt :) Tilda on antanut vieraiden käsitellä pentuja niin hienosti eikä ole stressannut yhtään! Ensi viikolla kolmen pennun perheet tulevat pikkuisia katsomaan :)
Perjantaina pentujen isotäti Hilde tuli kotiin lomalta. Tilda otti Hilden hyvin vastaan ja Hilde on päässyt tutustumaan pentuihinkin. Pentulaatikon Hilde kuitenkin kiertää suosiolla kaukaa, ties vaikka hommiin joutuisi jos sinne menisi ;)
Jouluaattona koirat olivat hetken keskenään kun kävimme joulupäivällisellä, muutoin meillä onkin ollut aika rauhallinen joulu :) Hilde ja Tilda avasivat innolla joulupakettejaan, joista tuli nameja, leluja ja meille jäävälle pennulle kummitäti Idan käsin tekemä nahkahihna <3
Koko poppoolla on tänään edessä madotus, joka on pentujen ensimmäinen :)
Mutta sitten itse asiaan eli 2vko passikuviin :)
Pennuista ei ole helppoa ottaa kuvia, varsinkaan nyt kun niiden silmät ovat auenneet :) Erityisesti Pikkis on sen sortin elohopea ;)
Perjantaina pentujen isotäti Hilde tuli kotiin lomalta. Tilda otti Hilden hyvin vastaan ja Hilde on päässyt tutustumaan pentuihinkin. Pentulaatikon Hilde kuitenkin kiertää suosiolla kaukaa, ties vaikka hommiin joutuisi jos sinne menisi ;)
Jouluaattona koirat olivat hetken keskenään kun kävimme joulupäivällisellä, muutoin meillä onkin ollut aika rauhallinen joulu :) Hilde ja Tilda avasivat innolla joulupakettejaan, joista tuli nameja, leluja ja meille jäävälle pennulle kummitäti Idan käsin tekemä nahkahihna <3
Koko poppoolla on tänään edessä madotus, joka on pentujen ensimmäinen :)
Mutta sitten itse asiaan eli 2vko passikuviin :)
 |
| "Telma", painoa 484g |
 |
| "Lumi" aka jääkarhunpoikanen, painoa 440g |
"Mustanaamio", painoa 506g
"Pikkis", painoa 459g
"Aapo", painoa 504g
 |
| Kääryleet järjestyksessä |
 |
| Isotäti Hildegard |
 |
| Pentulassa kaikki hyvin <3 |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)